Tänään

Puutarha on syyskunnossa. Pihatuolit on korjattu pois ja tyttäreni tuomat tulppaanisipulit pantu maahan. Taas on jotain uutta ihmeteltävää keväällä. Nousevatko vai eivät? Mihinkähän syvyyteen ne oikein kuuluu laittaa? Vaikka noudattaa ohjeita ei aina onnistu. Nyt loppuja lehtiä odotellaan maahan, että saa ajaa viimeisen kerran ruohonleikkurilla. Sitten saa talvi tulla. Tulee paljon valoisempaakin illalla ja puutarha kaunistuu valkoisesta peitteestä.

Olen tehnyt uutta taidetta. Käyttänyt hyväksi syksyn pudonneita neulasia. Vähän kokeilua. Se tekee hyvää mielelle katsoessani syksyn tuloa puutarhassa ja talvea odottaen.

Pari päivää mennyt ja vedos on kuivunut. Puutarhasta poimitut männyn neulaset toimivat suhteellisen hyvin ja sain grafiikan teokset näyttämään juuri siltä mitä pitikin. Lopputulos oli ihan mukava.

                                 
Absrakti taide tai ei kyllä tavoita kaikkia, mutta kun sitä tekee näin konkreettisin keinoin, niin itsestä se tuntuu aika läheiseltä. Vaihtelen usein tekotapaani, mutta pidän itse kaikista metodeista.Vaikeinta on aina löytää joku aihe jos se ei ikäänkuin tule ihan itsestään ja pompahda mieleen ulkona liikkuessa.